Kalevala-Wikipedia
Sisältöalue
Väinämöinen |
Väinämöinen on tarusankari, ja suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden ja mytologian tärkeimpiä henkilöitä. Väinämöinen on runonlaulaja ja suuri tietäjä, jossa on myös jumalallisia piirteitä. |
Seppo Ilmarinen | Seppo Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, jolla on myös jumalallisia piirteitä. |
Aino | Aino on Joukahaisen nuori kaunis sisar, jonka tämä häviää kilpalaulannassa Väinämöiselle. |
Joukahainen | Joukahainen on Kalevalan ja kalevalaisten kansanrunojen henkilö, nuori ja laiha Lapin tietäjä. Hän esiintyy muun muassa Väinämöisen vihollisena kertomuksissa, jotka liittyvät maailman syntyyn. |
Louhi |
Pohjolan emäntä eli Pohjan akka on suomalaisen mytologian hahmo, joka kalevalaisessa tarustossa emännöi myyttistä Pohjolaa. Kalevalassa Pohjolan emännän nimi on Louhi. Louhea nimitetään sekä akaksi että emännäksi. Häntä kuvaillaan monilla adjektiiveilla, kuten ilkeäksi, harvahampaiseksi ja vankkanenäiseksi. |
Kyllikki Saarelainen |
Kyllikki Saarelainen oli Kalevalassa Lemminkäisen vaimo. Hän oli iloinen ja tanssi mielellään. Lemminkäinen ryösti Kyllikin Saarelta vaimokseen. Lemminkäinen lupaa vaimolleen, ettei mene sotiin, jos vaimo ei mene kylille. Lemminkäistä ei kerran kuulu takaisin kalasta yöksi kotiin, joten vaimo kuitenkin menee kylille, jolloin Lemminkäinen lähtee sotaan kostamaan epäonnistunutta Pohjan neidon kosintaansa. |
Antero Vipunen | Antero Vipunen on on suomalaisessa kansanrunoudessa maan alla oleva makaava vainaja tai jättiläinen; tietäjä, jolla on hallussaan arvokkaita ikiaikaisia loitsuja. |
Lemminkäinen |
Lemminkäinen eli Ahti Saarelainen on Kalevalassa esiintyvä punahiuksinen, korea nuorimies, joka on heikko vastustamaan naisten ja sodankäynnin kiusauksia. |
Kultaneito |
Kultaneito eli kultainen nainen on ihmisen tekemä nainen tai naisen kuva tai patsas Kalevalainen kalevalaisissa kansanrunoissa. Kalevalassa Seppo Ilmarinen tekee naisen hopeasta ja kullasta korvikkeeksi menetettyään puolisonsa. Nainen on kuitenkin kova ja kylmä, eikä lämmitä nukkuessa kylkeä. Opetuksena Väinämöinen pitäisi naida kullan tai hopean vuoksi, koska kulta ja hopea hohkavat kylmyyttä. |
Vellamo |
Vellamo on hyvä ja arvostettu veden emäntä, veden eukko tai veen emonen kalevalaisessa runoudessa. Vellamoa on kuvattu muun muassa ruokorintaiseksi, hänen vaatteenaan kerrotaan olleen meren vaahtoa. Vellamo asui veden alla Ahtolassa ja hänen puolisokseen nimetään usein Ahto tai Ahti. |
Kokko | Kokko tai vaakalintu on jättiläismäinen kotka kalevalaisessa runoudessa. Synonyymi myös sanalle kotka. |
Ahti |
Kalevalamittaisessa suomalais-karjalaisessa kansanrunoudessa Ahti on rikkaaksi kuvattu soturihahmo. Kalastusloitsuissa esiintyvä "ahti", jolta anotaan kaloja, ei viittaa kalojen hallitsijaksi ymmärrettyyn olentoon. Sana tarkoittaa tässä yhteydessä alun perin aluetta, jolle pyydykset on laskettu. Ahdin ymmärtäminen Poseidonin tyyppiseksi merenjumalaksi on suhteellisen nuorta perua, eikä tällaisella hahmolla ole pohjaa suomalaisessa kansanrunoudessa tai uskomusperinteessä. Tämän käsityksen mukaisesti merestä kuitenkin käytetään joskus nimitystä "Ahdin valtakunta."
|
Kullervo | Kullervo on Kalevalaisen kansanrunouden henkilö, jonko kohtalo on traaginen. Kullervo on kaunis mies, jolla on koreat, keltaiset hiukset. Kullervo on Kalevala-eepoksessa Kalervo- nimisen miehen poika. |
Pohjolan isäntä |
Pohjolan isäntä, Lemminkäinen haastaa hänet kaksintaisteluun Pohjolan häissä ja häviää (siis kuolee). |
Iku-Turso |
Iku-Turso on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltija tai merihirviö. |
Sampsa Pellervoinen |
Sampsa Pellervoinen on kalevalaisessa runoudessa ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden, kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. |
Ohje
Tee sanakirja Kalevalan hahmoista, tapahtumista ja paikoista.
Roosa, Hanna, satu